19. lokakuuta 2020

Parveke talvikuntoon




Meillä on selvästi vähentynyt parvekkeella oleilu, vaikka joinain iltoina on kiva istahtaa parvekkeelle viinilasi kädessä. Illat on jo ihanan pimeitä ja kausivalojen aika on alkanut. Multa löytyisi yhdet aivan ihanat valot parvekkeelle, mutta siellä ei ole pistorasiaa. Olohuoneen ikkunasta näkyy parveke kokonaisuudessaan ja valoista olisi kiva saada joku yksityiskohta. Muutenkin valot tuovat niin paljon tunnelmaa ympärilleen, että täytyy keksiä joku ratkaisu parvekkeen somistukseen. Kelit ja kosteus vaihtelee nyt niin paljon, että sohvan patjat ja pehmusteet tuli tänään siirrettyä sisätiloihin talvehtimaan. Tuoleihin jätettiin kuitenkin tekotaljat ja ne saavat olla parvekkeella talven yli.




Sain vihdoin aikaiseksi kasata vaatehuoneeseen lisää hyllykkötilaa ja pääsin nyt laittamaan valmiiksi ostetut laatikostot paikoilleen. Vitsi miten tuntuu taas hyvälle, kun on saanut jotain järkevää aikaiseksi. Mä olen tuskastellut kuinka räjähtäneenä vaatehuone on ollut viimeisen pari viikkoa. Nyt aamulla kello 7.30 alkoi ahertaminen ja kymmeneen mennessä koko vaatehuone oli uudessa uskossa. Parvekkeen sohvan pehmusteet mahtuivat nyt siis hyvin järjesteltyyn vaatehuoneeseen säilöön. Hassua kutsua tuota huonetta vaatehuoneeksi, kun sen sisältö on aivan muuta. Vaatteille meillä on kaapistot makkarissa ja vaatehuone on oikeastaan varastona. Sieltä löytyy siivousvälineet, remonttirojuja, muutama matto ja urheiluvälineitä. 

Mä alan nyt nauttimaan illasta ja korkataan perheen kanssa valkkari. Ruokana meiltä löytyy sushia ja koirakin sai herkkuaterian. Huomenna jatkuu taas koulujuttujen väsäily. Kivaa illan jatkoa!

-Riikka M


Instagram @ riikkamiettinen

30. syyskuuta 2020

Omien kykyjen aliarvioiminen



Meinasin kirjoittaa tästä jo aiemmin, mutta jostain syystä postaus jäi muutaman sanan pituiseksi ja luonnoksiin. Tälläisistä asioista kirjoitaminen on nimittäin aika vaikeaa, koska en halua postauksen kuulostavan sille että luulisin itsestäni liikoja, mutta etten myöskään vähättelisi itseäni. Kirjoittelen blogia kuitenkin omiin kokemuksiin pohjautuen, joten sanoman voi ymmärtää monella tavalla. 

Kun koulussa oli alkamassa ensimmäinen englannin tunti ikinä muistan että olin jännittynyt, mutta innoissani. Matkusteltiin jokin verran perheen kanssa ja sanastoa oli pikkuisen tarttunut omaan pääkoppaan. Kokemukset opetuksesta jäi kuitenkin huonoiksi. Tunnilla viitatessa väärän vastauksen sattuessa kohdalle opettajalta sai jotenkin tosi huonon palautteen, eikä asiaa korjattu sen kummemmin kuin sanalla ''väärin''. Tästä alkoi mun nopea alamäki kielien rintamalla. En ollut pienenä kauhean aktiivinen tunneilla ja kynnystä oli tosi paljon kysymyksiin vastatessa. En tarkoita että kuka tahansa pääsisi opettajaksi, mutta olen sitä mieltä että opettajia on huonoja, hyviä ja ihan huippuja. Se alun innostus joka multakin katosi, olisi voinut palata jos ilmapiiri olisi ollut tsemppaavampi. 




Musta tuntuu että kokeiden perusteella kielitaito oli numero 6-7 luokkaa vielä yläasteellakin, mikä on ollut tosi väärä lukema todelliseen  taitoon nähden. Olen aina ulkomaan matkoilla puhunut paikallisten kanssa ja rohkeutta on riittänyt, vaikka lausuminen olisi ollut rallienglannin tasolla. Ikinä koulussa ei kuitenkaan testattu puhumista tai esiintymistä, vaan pelkkää kielioppia. Olen kuulunut ihmisiin, jotka menee täysin lukkoon koepaperin tippuessa pöydälle. Asioiden loogisuus häviää täysin ja enkä suunnilleen muista mitä verbi tarkoittaa. Silti normaalissa elämässä olen voinut neuvoa ihmisille reitin ja biisien sanoista saa oikein hyvin selvää. 

Mulle itselleni, vanhemmilleni ja kavereille on varmasti jäänyt kouluajoilta se kuva että mun kielitaito on surkea. Havahduin oman kielitaidon tasoon ihan vasta muutama vuosi sitten. En mä ollutkaan p*ska siinä. Mä katson tv-sarjat englannin kielisillä teksteillä, ainoa kirja jota olen innostunut lukemaan on englanniksi ja tubettajat joiden videoita katson puhuvat englantia. Vaikka mä olen näitä katsonut monta vuotta, päässä on ollut se ajatus ettei mulla ole mitään kielitaitoa. Ihan käsittämätöntä miten lapsuudesta saakka päähän takoutunut mielikuva on hiertänyt mun omaa ajatusmaailmaa vielä muutama vuosi sitten. Tällä viikolla tuuletin innoissani, koska sain meidän englannin opettajalta hyvää palautetta ja kehun esiintymisestä. Meillä on tällä kurssilla ollut asiaa ammattimaisesta kirjoittamisesta ja puhumisesta. Ollaan päästy kirjoittamaan ja puhumaan ääneen työhaastattelun merkeissä. Joten mitä tästä opimme? Usko omiin kykyihin ja työstä niitä paremmiksi. Näytä muille että juuri sulta löytyy osaamista ja että sinä uskallat näyttää sen. 

Vitsi miten siitäkin on kulunut jo useampi vuosi, kun juteltiin kaverini kanssa siitä miten uudet tuttavuudet ottaa sinut vastaan. Kellään ei ole mitään ennakkotietoja sinun luonteesta, taidoista tai taustoista. Uusi porukka mihin menet, ottaa sinut  vastaan täysin uutena persoonana. Tässä on siis paras tilaisuus näyttää mitä sinusta on tullut ja mikä sinun todellinen osaaminen on nykyään. Mulla on paljon parannettavaa kielten puhumisessa ja haluan ottaa nyt koulussa valinnaisiin niiden kursseja lisää. Haluan opetella uutta kieltä ja haluan parantaa vanhoja oppeja. Haluan puhua enemmän ääneen ja haluan olla mukana opastamassa vaihto-oppilaita. Aina voi kehittyä ja kukaan ei tule koskaan tuntemaan sinua ja sinun taitoja paremmin, kuin sinä itse! 

-Riikka M 


27. syyskuuta 2020

Koulun ja työn tasapainottelua



Ihanaa sunnuntaita! Pian aurinko laskee ja aamun sain viettää rauhassa sohvalla perheen kanssa löhöten. Viikko onkin ollut melko hektinen ja viikonloppukin kruunaantui töihin. Eilisen iltavuoron jälkeen ehdin palauttaa vielä viimeiset koulutehtävät ja tänäänkin oli vielä työvuoro. Nyt viikko on taputeltu kasaan ja illan ajan saa hengähtää. Huomenna aamulla arki taas jatkuu. Vielä (ainakin toistaiseksi) ei ole kuormittunutta fiilistä ja viikot rullailee ihan hyvin. Huomaan kyllä miten kaikki motivaatio ja kiinnostus on koulussa. Toisaalta hyvä että ala on oikea ja opiskelu kiinnostaa, mutta ennen työpäivää saa pitää pienen skarppauksen että tänään myydään ja pistetään tuulemaan. 

Aiemmin vastuumyyjänä työskennellessä vapaa-aikaa tuli välillä käytettyä työjuttujen miettimiseen. Pidän vastuusta ihan yleisestikin ja pienen paineen alla uskon olevani parhaimmillani. Nyt kun työnkuvaan ei enää kuulu vastuumyyjän jutut, on työasiat mielessä tasan sen ajan mitä työpaikalla vietän. On ihana huomata että koulu pyörii tärkeinpänä asiana tällä hetkellä ja nautin siitä että saan kerätä paljon uutta infoa ja kasvattaa tietotaitoa. 

Nyt opintoihin kuuluu muotoilun perusteita ja kieliä. On ollut kiva viettää koululla aikaa ihan käsillä tehden ja miettien miten kehittää työstettäviä tekeleitä. Oli kyseessä sitten värimaailma, tuote protoilu, muodon esille tuonti tai oma ulosanti ja argumentointi. Olen mielestäni enkussa ihan hyvä ja siihen liittyvät tehtävät onki sujuneet hyvin. Sen rinnalla kulkee kuitenkin myös ruotsin preppi (jonka ihan valinnaisena otin) jossa on mielettömästi haasteita. Aiemmin ruotsia opiskellessa opettajan puheet on menneet aivan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei voi siis syyttää kun itseään, kun tekee mieli lyödä päätä seinään tehtäviä tehdessä. Olen nyt asennoitunut siihen että ruotsin numerolla ei ole niin väliä, kunhan pääsen kursseista läpi. Omana tavoitteena on kehittää enkkua lisää ja ottaa venäjä mukaan opintoihin.. 

Saavuin juuri hetki sitten kotiin töistä ja nyt aion nostaa jalat pöydälle. Allekirjoittanut on aivan hullaantunut Hercule Poirotiin ja tämäkin ilta taitaa mennä kyseisen herran äärellä. Rentouttavaa illan jatkoa ja tsemppiä uuteen alkavaan viikkoon! 

-Riikka M 

21. syyskuuta 2020

Maailman helpoin omenakolmio

 


Moikka ja kivaa alkanutta viikkoa! Tällä kertaa jaossa ohje maailman helpoimpiin omenakolmioihin. Näillä voit ruokkia yllättäen saapuvat vieraat, stopata oman makeannälän tai tuhota jäljelle jäänet torttutaikinat joulun jälkeen. Meiltä löytyy kotoa yleensä kaikki tarvittavat aineet näihin ja muutenkin tarvittavien asioiden lista on hyvin minimaalinen. Nyt syksyllä kaapeista löytyy aina kotimaisia omenoita, jotka onkin ihan parhaita herkkuja jo sellaisenaan. Välillä makeanhimo kuitenkin yllättää ja tämä ohje olikin viimeksi eilen käytössä.




Saanko esitellä, maailman helpoimmat omenakolmiot


Ainekset 4kpl

Kaksi levyä torttutaikinaa/lehtitaikinaa (pakaste)

2rkl Sokeria

1,5kpl Kotimaista omenaa

Ripaus kanelia


Ohje

Anna taikinan sulaa. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen ja ota pelti esille. Pese ja pilko omenat ihan pieniksi paloiksi ja pistä kippoon. Sekoita mukaan sokeri ja kaneli. 

Kun taikina on sulanut leikkaa levyt puoliksi, eli neliöiksi. Asettele omenasekoite neliön toiselle kulmalle ja taita neliön toinen kulma päälle. Painele taikina reunoista kiinni haarukalla ja paista omenakolmioita noin 15minuuttia. 

Nauti teen tai kahvin kanssa!


-Riikka M

15. syyskuuta 2020

Lahti - Missä kannattaa poiketa?

 


Lahtea on tullut katseltua aivan eri silmin viimeisten viikkojen aikana. Opintojen alettua moni on muuttanut tänne ja saanut ensimmäiset kokemuksensa Lahdesta. Tämä on myös avannut vähän omiakin silmiä ja inspiroiduinkin kirjoittelemaan tätä postausta ihan koulukavereiden ansiosta. Halusin listata paikkoja joista itse pidän ja joihin kannattaa tutustua joko uutena asukkaana, tai läpikulkumatkalla.  Tässä muutamia kuultuja kommetteja tänne muuttaneilta Lahti -kompakti eikä ole pitkä matka kauppaan, vihreä ja lenkkipolut lähellä, kivoja piknik-puistoja, hyvät hinnat asunnoissa, helppoa löytää kiva asunto ihan keskustasta, kallis julkinenliikenne, hyvät kulkuyhteydet, upea satama.






Missä kannattaa poiketa?


Lahden satama. Satama on kesäisin oikea olohuone lahtelaisille ja miksei muillekin. Sieltä löytyvät kesäisin ravintolalaivat ja muutama kahvila. Kahviloista kannattaa ehdottomasti käydä Karirannassa, joka on vanhassa asemarakennuksessa. Suosittelen ottamaan jo omaksi perinteeksi muodotuneen korvapuustin. Rannasta löytyy myös tunnettu ja upea Sibeliustalo, sekä Piano-paviljonki.

Sataman vierestä löytyy Pikku-vesku joka on ihan täydellinen puisto pikinikille tai puistojoogalle. Vieressä sijaitsee myös Lanu-puisto, jossa pääsee tekemään pienen lenkin taiteen parissa. Puistoon on sijoitettu 12 valettua veistosta.

Ulkoilumahdollisuuksia Lahdesta ja sen reunoilta löytyy runsaasti. Tiilijärven ympärillä on kunnon pururadat ja talvisin ladut. Vesi on myöskin puhdasta varsinkin Iso Tiilijärven puolella ja se on ihanan kirkasta. Toisella suunnalla on Lapakiston reitit. Siellä pääsee ulkoilemaan polkuja pitkin ja muutamia laavuja on sijoitettu myös reittien varsille.

Maistuvan aamiaisen saat matkakeskuksen vieressä sijaitsevasta Asemapäälliköstä. Vanha puutalo on rakennettu 1912 ja siellä on asunut vuosien varrella useamman asemapäällikön perhe. Nykyään talo toimii kahvilana lahtelaisille ja matkailijoille.

Lounastamiseen suokkipaikka on Ravintola Taivaanranta. Täältä löytyisi varmasti myös ihania viinejä ja loistavaa ruokaa lounasajan ulkopuolella. Jostain syystä mä olen käynyt siellä vain lounastamassa. Niinkuin heidän nettisivutkin sanoo, ruuanlaitossa käytetään mahdollisimman paljon paikallisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita mikä on aina plussaa. 

Parhaat kahvilat sijaitsevat kaikki ihan keskustassa ja suloisin niistä on Kahvila Oskari. Täältä löytyy leivonnaisia ja suolaisiapiirakoita. Kahvila on vanhassa puutalossa, joka tuo kahvittelulle tunnelmaa. Toinen vakiopaikaksi muodotunut on Wine cafe Olavi. Nimestäkin päätellen paikan päällä on hyviä viinejä ja niiden kaveriksi löytyy paljon suolaista syötävää. Vaikka tiskistä löytyy usein myös kakkupaloja vievät salaatit, flatbreadit ja vohvelit voiton. 

Uutena tuttavuutena Malskilta löytyy Kahiwa Coffee and Wine ja Ant Brew.  Kahiwassa olen käynyt vain kerran, mutta bagelit ja viini voittivat mut puolelleen ihan totaalisesti. Tätä tulee kyllä jatkossakin käytettyä ja varsinkin mainostettua brunssia täytyy joskus kokeilla. Ant Brew jatkaa lahtelaisen panimon toimintaa vanhassa tiilirakennuksessa. Jos olet lukenut blogia pidempään, niin tiedät varmasti että vanhat rakennukset on valloittaneet tämän naisen sydämen. Tästä(kin) syystä nämä ovat päässeet testattaviksi. 

Sisustajien kannattaa käydä piipahtamassa Finnmarin tehtaanmyymälässä. Myymälä on laaja ja tuotteita on paljon. Keskeltä myymälää löytyy myös pieni kahvila. Toinen sisustajan paikka on Millan putiikki keskustassa. Sieltä löytyy sisustusesineiden lisäksi myös vaatteita.

Edit. Pakko vielä lisätä julkaisuun yksi kirppis. Eli Kirpputori Kisällissä on tarjolla välillä aivan ihania kalusteita. Muutakin kyseisestä paikasta löytyy, mutta välillä silmään sattuu oikeita aarteita.


Toivottavasti listalta löytyi jotain uusia paikkoja, jotka pääsevät testaattaviksi. Muistutan kuitenkin, että nyt eletään taas poikkeavampaa aikaa Koronan takia ja harkintakykyä tulee käyttää mm. lounastaessa ja kahviloissa vieraillessa. Nyt on ainakin hyviä kelejä luvassa, joten kannatataa pakata eväät messiin ja tutustua puistoihin ja ulkoilumaastoihin. Kivaa tiistaita!
-Riikka M
 

10. syyskuuta 2020

Koti siistinä - Miten pidän järjestystä yllä

 



Meillä on kotona tavarat jokseenkin järjestyksessä joka päivä. Mun hermoja alkaa suoraan sanoen kiristämään, jos tavaroita lojuu siellä täällä tai keittiössä on likaiset astiat pitkin tasoja. Tämä piirre on selvästi periytynyt isältäni ja muistankin kuinka lapsuudenkodissa on mainittu miten sotku ahdistaa. Pystyn samaistumaan tähän ihan täysin ja sekalainen ympäristö antaa hirveästi ärsykkeitä ja oma keskittymiskykykin heittelee sen mukaan. 

Tein viikkosiivouksen toissapäivänä ja siitä inspiroituneena ajattelin listailla juttuja mitä teen sen aikana ja mitä teen päivittäin. Kodin siisteys on mulle asia numero yksi  viihtyisyyden kannalta. Vieraiden kyläillessä tyynyt ja viinilasit saa olla sikin sokin, koska silloin ilta täyttyy puheen sorinasta eikä aikomus ole rauhoittua tai levätä. Tarvitsen kuitenkin  arjessa järjestystä jotta stressitasot pysyy alhaalla, keskittyminen on mahdollisimman hyvää ja mieli pysyy rauhallisena.




 Kuinka koti pysyy mahdollisimman järjestyksessä päivittäin? 


Pyykit pyritään pistämään pyykkikoriin samantien. Jos ne eksyvät tuoleille kuivumaan (treenivaatteet), niin kuivumisen jälkeen ne löytävät tiensä koriin. 

Kun pyykit on pesty ja ne ovat saaneet kuivua rauhassa, korjaan ne kaappeihin eikä niitä jätetä kuivaustelineeseen lojumaan. 

Ruoanlaiton jälkeen astiat tiskikoneeseen ja pannut pesulle. Jos pannua ei ehdi tiskaamaan niin se päätyy altaaseen likoamaan. Tiskivuori kertyy yllättävän nopeasti, jos astiat saavat valloittaa keittiön.

Työpöytä tulee myös siistittyä käytön jälkeen. Kynät ja kirjat paikoilleen, vihot pinoon ja maalit laatikkoon. Näin pöytää pääsee kättämään heti, eikä tarvitse tehdä suuria raivaustöitä ennen uuden päivän projekteja. 

Olohuoneen sohvalla tyynyt ja viltit paikoilleen sieltä noustessa. Samoin sängyllä haluan pitää tekstiilit siistinä, jotta lattioilta ei löydy tyynyjä. Tätä kyllä vaikeuttaa koira, joka petailee itselleen paikkaa tyynyjen sekaan...

Olkkarin puolelta myös lasit, mukit, kipot pois iltaisin. Joskus telkkarin äärellä tulee juotua teetä tai syötyä sipsejä. Aamulla on kivempi mennä siistiin olkkariin kahvikupin kanssa. 



Mitä teen viikkosiivouksen aikana?

Kaikilta tasoilta ja pinnoilta tulee pyyhittyä pölyt kostealla liinalla- ikkunalaudat, tasot, pöydät, listat, kahvat. 

Myöskin baarijakkaran jalka tulee hinkattua pölystä puhtaaksi, koska kromisella jalalla näkyy kaikki lika ja pöly. 

Imuroin myös koko asunnon kerralla. Etenkin eteiseen kertyy hiekkaa ja pikkukiviä tähän vuodenaikaan. 

Pyykkikone pääsee pyörimään kodintekstiilien kanssa. 

Wc/kylppäri tulee myös hinkattua puhtaaksi.  Raikkaan ja vasta pestyn kylppärin tuoksu on ihana! 


Tässä muutamia juttuja omasta arjesta. Kun kotia siistii päivittäin vähäsen, ei kunnon viikkosiivoukseen kerry valtavaa to do-listaa. Voi siis ottaa rauhassa kun on siivouspäivä ja aikaa jää muullekin. Mulla on tänään ollut tosi rento aamu ja koulu alkaa vasta yhdeltä. Me lähdetään Pöystin (koiran) kanssa nyt vähän ulkoilemaan ja sen jälkeen pötkötellaan sohvalla. Mä juon kahvia vähän lisää ja selailen koulujuttuja läpi. Kivaa alkavaa viikonloppua! 

-Riikka M