5. huhtikuuta 2021

Remontoitu kesämökki ja ilmalämpöpumppu

 


Nyt on kuukautta vajaa vuosi siitä, kun kesämökkimme valmistui remontista. Kyseessä on noin satavuotias punainen mökki ja remontti oli aika laaja. Lattia, katto, sisäpinnat ja keittiö kokivat suuren muutoksen. Samalla mökissä ollut valtava leivinuuni purettiin ja sinne asennettiin ilmalämpöpumppu. Keittiöstä löytyy puuhella tavallisen kaverina, joten puita pääsee edelleen polttelemaan. Mökki on ollut aina aiemmin vain kesäisin käytössä, mutta ilmalämpöpumpun ansiosta se on ollut nyt kovalla käytöllä ympäri vuoden. 







Ilmalämpöpumppu on ollut ihan mielettömän hyvä valinta mökille. Mökillä pystyy pitämään peruslämmön koko ajan ja sinne mennessä lämmön saa nostettua nopeasti. Ilma kiertää mökissä hyvin, eikä tilat ole tunkkaisia. Tässä mökissä on keittiö-olohuone yhdistelmän lisäksi yksi makkari ja eteinen. Eteisen remontin vuoro piti olla tänä vuonna, mutta katsotaan mitä sille keksitään. Nyt olen alkanut haaveilemaan myös uudesta sängystä ja yöpöydistä. Seinät siellä maalattiin samalla, kun mökin muu osuus päivitettiin. 

Keittiöön ollaan muuten oltu tosi tyytyväisiä, mutta aamiaiskaapin rulo takkuili aika paljon aluksi. Osia jouduttiin vaihtamaan / kaappia korjaamaan, mutta nyt se toimii oikein hyvin. Keittiöön valittiin mökin henkeen sopivat vetimet ja ovet, jotta se näyttäisi kuuluvan paikalleen. Juuri nyt ei ole oikein muuta sanottavaa, kuin että remontti onnistui hyvin ja mökillä on nyt vietetty enemmän aikaa kuin koskaan. Vietettiin siellä juuri kaverin kolmekymppisiä ja pääsiäistä. Nappasin tänään mökiltä lähtiessä nämä kuvat ja on se kyllä söpösti retron moderni.

Kivaa alkanutta viikkoa!

-Riikka M

30. maaliskuuta 2021

Tikkejä ja tramalia - koiran hammasoperaatio



Viime kuussa vein koiran hammaskiven poistoon ja samalla otettiin koko suusta röntgen. Halusin tietää mikä tilanne suussa on, koska takahampaissa oli selvästi hammaskiveä. Jouduttiin sen poistoa lykkäämään viime syksynä, kun koira sai epileptisenkohtauksen. Röntgenkuvat ja suun tutkimus olivat aikamoinen shokki, koska suusta löytyi monta poistokuntoista hammasta. Päällisin puolin en ollut osannut aavistaa yhtään tilanteen pahuutta, eikä koira ollut näyttänyt kipujaan lainkaan. Tutkin koiran suuta aika paljon. Pinseri syö luita/puruluita päivittäin ja sen hampaita on harjattu säännöllisen epäsäännöllisesti. Monessa hampaassa kuitenkin vaivasi Parodontiitti. 


''Parodontiitti johtuu yksilön vasteesta plakkiin eli kaikki eläimet eivät sairastu parodontiittiin. Usein mielletään, että parodontiitti liittyy hammaskiveen, mutta näin ei välttämättä ole. On paljon potilaita, joilla ei ole hammaskiveä nimeksikään mutta silti pitkälle edennyt parodontiitti, ja toisinpäin.

 Parodontiitissa parodontaaliligamentti vaurioituu, ientaskut syvenevät, ikenet vetäytyvät, hampaat alkavat heilua ja luuta katoaa joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti tai sekä että. Hengitys haisee pahalta. Vakavimmat paikallisetkomplikaatiot ovat patologiset leukaluun murtumat, krooniset oronasaalifistelit ja osteomyeliitti.''

Evidensia.fi (Teksti lainattu täältä)





Hammaskiven poiston yhteydessä otettiin jo kaksi hammasta pois ja uusi aika varattiin tälle kuulle. Nyt takana on isompi operaatio, josta pinseri on toipunut hyvin. Hampaita poistettiin eri puolilta suuta yhteensä kuusi kappaletta. Niistä yksikään ei heilunut, joten niitä on aika rajusti jouduttu poistamaan ja tikkejä tuli useampaan kohtaan. Seuraavan päivän ajan koira sai kipulääkkeekseen Meloxidyliä, joka närästi kuitenkin paljon. Käytössä oli Antepsinia (vatsansuojalääke), mutta se ei hirveästi auttanut. Oltiin saatu heti alkuun resepti tramaliin, mutta se oli ''vain tarvittaessa'' lääke. Vaihdettiin siihen kuitenkin kokonaan närästyksen takia ja se sopi koiralle tosi hyvin.  Jännitin ensin vähän miten koira tulee reagoimaan, kun kyseessä oli niin vahva lääke. Kerta-annos oli kuitenkin hyvin pieni ja koira pysyi järkevänä, mitä nyt aika rauhallisena. Luin että toisille tulee sekavuutta ja pahoinvointia, mutta täällä ei näkynyt mitään tuollaista oireilua. 

Yöt alkoi sujumaan hyvin ja paraneminen lähti paremmin käyntiin. Operaatiosta tulee nyt kolme viikkoa ja koira voi hyvin. Ollaan palattu normaaliin ruokaan turvotetusta nappulasta, mutta luita en vielä ole antanut. Vaikka koira ei tätä ymmärräkään, ostin sille palkintona mökin olkkariin. Nyt se viihtyy enimmäkseen siellä päikkäreillä ja siirtelen mökkiä aina siihen mihin kohtaan aurinko paistaa. Nyt on ollut ihanan aurinkoisia päiviä ja pinseri on saanut nauttia lämmenneestä parvekkeestakin. Se on nyt sitten kevät ihan virallisesti. Aurinkoista viikkoa ja kivaa tiistaita!

-Riikka M


12. maaliskuuta 2021

Ihana kamala koti - plussat ja miinukset

 


Viime vuoden tammikuussa luovuin vanhasta osoitteestani ja muutin miehen luokse. Vuosi on mennyt aika nopeasti, mutta kuitenkin ajoittain vähän stressaavasti. Koti on aina ollut minulle erityisen tärkeä paikka ja kodin on tunnuttava kodille. Tampereella asuessani majailin yhdessä osoittessa väliaikaisesti ja se tuntui vähän kuin hotellissa olisi. En alun perin meinannut laittaa sitä lainkaan oman näköisekseni, vaan hinasin kalusteet vanhasta isommasta kodistani mukanani. Jossain vaiheessa en pystynyt kuitenkaan rauhoittumaan kotona ja olin kokoajan pienessä ahdistuksessa ja stressissä. Karsin silloin paljon omaisuuttani ja ostin uuden (pienemmän) ruokailuryhmän, sekä sohvapöydän. Somistin asuntoa tekstiileillä ja muilla olemassa olevilla sisustusrojuilla. Sain asunnosta siis enemmän minun näköiseni ja se olikin hetken ihan ok. Asunnossa oli ihana remontoitu keittiö ja lasitettu parveke. Asunto oli valoisa ja vaalea pinnoiltaan. Silti se ei tuntunut omalle kodille. 





Elän nyt aika samassa pisteessä vaikka kaupunki onkin vaihtunut ja asujat ovat lisääntyneet. Sanotaan että ihmiset tekevät kodin ja kaikkeen tottuu, mutta ei se ihan niinkään mene. En nyt kuitenkaan ala yleistämään, mutta omalla kohdalla asunnolla on todella iso merkitys mielialaan. Tähän muuttaessani ajattelin tämän olevan väliaikaista ja että liikun paljon muuallakin. Korona tuli kuitenkin parin kuukauden jälkeen kuvioihin, jolloin kodin merkitys lisääntyi. Olen nyt siis ollut tässä kodissa yli vuoden, vaikka en tätä varsinaisesti halunnut. 

Meillä on tässä kodissa hirmuisesti hyviä puolia ja tuntuukin tosi kiittämättömälle valittaa ''turhasta''. Halusinkin listata tähän nykyisen kodin plussia ja miinuksia. Näin saan kaikista parhaiten selitettyä, miten iso merkitys tunteella on asumiseen. 


Kodin plussat 

Ylin kerros ja läpitalon huoneisto.

Rauhallinen taloyhtiö. 

Tilava asunto. Tämä on ymmärtääkseni ollut kolmio, josta on tehty kaksio. 

Ikkunaa  koko olohuoneen pituudelta - valoisuus on aivan ihanaa.

Kivat näkymät.

Lasitettu parveke - Kesähuone jota tulee käytettyä paljon.

Nätit pinnat ja remontoitu keittiö. Kylpyhuonekaan ei ole kovin vanha.

Vaatehuone, joten säilytystilaa on hyvin myös esim. laskettelukamoille.



Kodin miinukset

Keittiön sijainti.

Tunne.



Kuten yltä näkyy, kodissa on reilusti enemmän plussia. Olen kalustanut ja somistanut tätä, jotta tunne olisi kodikkaampi ja joilta osin se onkin. Meillä on täällä tosi kiva kalustus nyt ja rakastan meidän olohuoneen ilmettä. Sohva on ihan älyttömän mukava ja ruokailuryhmä sopii sen kaveriksi kuin nenä päähän. Hopeisia sisustusesineitä on ripoteltu sinne tänne ja makkarissa on ihanat ikkunalaudat. Silti on päiviä kun olen täysin kiittämätön ja loppu tähän asuntoon. 

Edellinen koti, joka oli pienempi ja ns. huonolaatuisempi pinnoiltaan, tuntui kuitenkin ihan erilaiselle. Siellä kahden kotitoimiston pyörittäminen olisi kuitenkin nyt mahdotonta avoimen tilan takia. Jos nyt jotain positiivista, niin toinen voi telkeytyä makkariin videopalaveriin ja toinen istuu olohuoneessa luennolla. Tämä aika on varmasti tuonut myös uusia kriteerejä tulevaa kotia ajatellen. Työhuoneesta on tullut nyt ihan ''pakollinen'' ja pohja on muutenkin älyttömän tärkeässä roolissa. Neliöillä ei tee mitään, jos ne huonosti sijoitettu.

Tässä sitä kuitenkin asutaan vielä hyvä tovi ja pakko on vaan sopeutua. Ainakin kevään edetessä parvekkeella pystyyy taas oleilemaan ja odotankin että pääsen päiväkahville partsin sohvalle. Toivottavasti lumipyryt loppuisi ja lumi saisi sulaa hiljalleen pois. Jos siellä ruudun toisella puolella on samoja fiiliksiä, mitä tässä olen käynyt läpi kommenttia ja viestiä saa pistää. Mikä sun kodista tekee kodin? Entä onko sulla ollut koskaan ''kotikriisiä''? 

-Riikka M


Instagram @ riikkamiettinen

7. maaliskuuta 2021

Unettomuutta


 

Niin se loma on taas vietetty ja arki on täällä. Olen täällä blogin puolella ja instagramissa aina välillä maininnut huonosti nukutuista öistä. Loma ei ollut poikkeus ja en voi sanoa nukkuneeni erityisen hyvin yhtenäkään yönä. Olen koko elämäni heräillyt öisin ja aina on ollut ''normaalia'' herätä se nelisen kertaa yössä. Olen ennen nukahtanut uudelleen heti. Koiran tultua perheeseen huomasin olevani myös herkkäuninen. Koiran ei tarvitse kuin huokaista tai vaihtaa kylkeä pedissään, niin herään siihen saman tien. Nyt nukkumisesta on kuitenkin tullut  ongelma. 



Perus arkeeni on kuulunut nyt useamman vuoden ajoissa nukkumaanmeno ja aamulla hyvissä ajoin nouseminen. Olen myös aina herännyt kelloon ihan pompaten, enkä ole torkuttaja. Tammikuun puolen välin paikkeilla unettomuuden oireet alkoivat. Illalla nukahtamisessa kestää ja saatan herätä  neljän jälkeen aivan pirteänä. Olen saattanut aloittaa päiväni jo ennen kello viittä ja silti illalla ei tule uni yhtään paremmin. Sitten on myös öitä kun nukahdan hyvin, mutta heräilen paljon ja uudelleen nukahtaminen kestää. Koska tätä on jo tovin kestänyt, olen ehtinyt kokeilemaan monia eri konsteja ja opettelemaan uusia tapoja, mutta en ole huomannut eroa. Melatoniinia olen myös kuurittanut, mutta siitä en löytänyt mitään apua. 

Alkuvuoden olen myös syönyt säännöllisemmin ja koittanut sitä kautta saada balanssia tähän. Työpäivätkin ovat lyhentyneet ja olen paljon aikaisemmin kotona. Töissä menee myös kivasti ja on sellainen olo, että olen juuri siinä myymälässä mihin nyt kuulunkin. Olen myös asioiden aikatauluttaja ja sen takia missään koulujutuissa ei ole ollut kiirettä päällä, eikä ole tarvinut stressata miten ehdin tekemään kaiken. Varsinaisesti stressiä ei ole päivissä läsnä ja arki on rullannut kivasti, mutta alitajunta elää varmaan sen kanssa omaa elämäänsä. 

Ympärillä on meneillään aika paljon ongelmia terveyden kanssa ja se varmaan onkin ollut puoli mikä alitajuntaa on kuormittanut. Hassua miten asiat joita ei tule mietittyä aktiivisesti, pistävät sitten muuten kroppaa kierrokselle. Uskoisin että tämä on suurin syy unettomuuteen. Toinen juttu (mikä tosin mielessäkin on aika paljon) on asumisjärjestelyt. Olen asunut tässä osoitteessa nyt yli vuoden ja toivoisin, että löytyisi se omalta tuntuva koti. Muutin tähän ajatellen että asunto on väliaikainen ja että liikun paljon muuallakin. Sitten saapui korona joka sulki minut asuntoon, johon en alunperin suunnitellut muuttavani. Tästä meinasin kirjoittaa ihan kokonaan oman postauksensa, koska uskon meitä olevan enemmänkin samassa tilanteessa. En halua että ymmärrät siellä ruudun toisella puolella väärin, asunto on ihana ja valoisa, mutta siitä puuttuu tunne. 

Nyt kuitenkin ulkona paistaa aurinko, pian alkaa luento ja illalla kutsuvat työt. Odotan tätä viikkoa innolla ja aamupalalla sanoinkin, että maanantait on aina uusia alkuja. Kivaa alkanutta viikkoa ja energiaa arkeen! -Riikka M


27. helmikuuta 2021

Lomalaisen kimppu ja kiireisempi arki

 


Voi että nyt alkoi loma! Talviloma tai tarkemmin projektiviikko koulusta on nyt alkanut. Aurinko paistaa ja koko viikonlopuksi on luvattu hyvää keliä. Suunniteltiin vähän mökille lähtemistä, mutta se peruuntui työjuttujen takia. Meneehän ne vapaat hyvin näin kaupungissakin. Lomasta ja auringosta inspiroituneena kävin hakemassa itselleni kimpun Kukkatarha Koskiselta. Sieltä tulee aina löydettyä mieluisimmat setit ja nyt kevättä kohden mentäessä, löytyy valikoimasta värejä ja paljon vihreää.

Aamulla tuli tehtyä pari muutosta koulutyöhön, asunnosta pyyhittiin pölyt ja imuroitiin jo levinneet villakoirat veks. Käytiin tankkaamassa myös jääkaappi täyteen ja nyt voi siis rauhassa pötkötellä sohvalla. Kaikki niin sanotut pakolliset hommat on tehty ja pian olisi tarkoitus lähetä  ulkoilemaan. Koirakin on näistä keleistä mielissään ja lenkit pitenee taas normaaliin mittaansa. 





Parin viime viikon ajan on ollut ekaa kertaa sellainen olo, että tosiaan on opiskelemassa. Tehtäviä on tullut vähän enemmän ja niihin on saanut käyttää enemmän aikaa. Olen kovasti odottanut tätä vaihetta ja pysyn paljon paremmin rytmissä, kun välillä on pientä kiirettä. Koulussa tuntuu hyvälle kirjoitella muutakin kuin omia ajatuksia ja jotenkin sitä lähteiden tutkimista on kaivannut. Nyt tulee kehitettyä myös ihan perinteistä lähteiden merkkaamista ja muutenkin lähdekriittisyys on taas lisääntynyt. Töissä käyn nyt kolmena päivänä viikossa, mutta teen lyhyitä vuoroja kerrallaan. Illat on nykyään ihanan vapaita ja silloin jää aikaa rentoutumiseen ja muiden juttujen tekemiseen. 

Vaikka kiirettä siis välillä onkin, koen olevani silloin parhaimmillani. Nyt on kuitenkin hyvä hiukan huilia, koska elämässä on muutakin myllerrystä. Viikon jälkeen voikin taas palata uusilla virroilla arkeen. Oikein kivaa viikonloppua!

-Riikka M 



12. helmikuuta 2021

Metsään mennyt color mask ja uudet tummat hiukset

 


Hei ihanaa perjantaita! Aurinko paistaa ja tänään on taas parempi fiilis mitä muutamaan päivään. Aiemmin mainitut koirahuolet pahenivat, mutta nyt suurimmasta järkytyksestä on selvitty. Kirjoitan varmasti oman postauksen edellisestä eläinlääkärikäynnistä ja siellä paljastuneista yllätyksistä. Palataan siihen siis seuraavalla kerralla.

Color maskin käyttö meni vähän metsään ja nyt olen tehnyt paluun tummiin hiuksiin. Olen tässä parin vuoden ajan vain raidoittanut hiuksiani, mutta maskin takia piti ottaa järeämmät otteet käyttöön. Hiuksen tummaksi vetäminen ei haittaa lainkaan, mutta  nyt jännittää miten oma väri sulautuu sen kaveriksi. Väriä ei siis ole laitettu tyveen saakka, vaan lähinnä vaalennettuihin kohtiin. Niitä vaan oli ympäriinsä tässä pehkossa ja hiusten vähän kasvaessa vasta näkee miten se oikeasti asettuu. Ajatus oli että olisin kasvattanut tuon vaalennetun pois ja antaisin oman värin tulla koko pituuteen. Nyt vaan palattiin lähemmäs lähtökuoppaa. Alempana kuvia uudesta väristä, metsään mennyt color mask kokemus ja hiuksen värin vaiheet.




Tykkään kirjoittaa omista kokemuksista/suosituksista ja nyt on vedettävä sanoja takaisin. Laitoin lokakuussa Color maskia vaalennettuun hiukseeni. Siitä postauksen pääset lukemaan tästä. Tavoitteena oli häivyttää oman värin ja vaalennetun hiuksen rajaa. Lopputulos oli tosi nätti viileän vaalea ruskea. Ylläpidin sävyä jonkin aikaa color maskia käyttäen. Tiesin että tuollaiset maskit imaisee hiukseen kiinni, mutta olin vain ajatellut ettei se enää tule vaalentumaan niin vaaleaksi, kuin se oli ennen maskin käyttöä. En siis ole haikaillut enää vaaleaa latvaa takaisin, mutta maskin haalistuessa se muuttui pinkiksi. 

Sanotaanko näin että monilla hattaran värinen hius on tosi nätti ja sopii kantajalleen, mutta omaan päähän ei istu vaaleanpunainen/pinkki lainkaan. Monen vuoden takaa kunnon punaisesta hiuksesta mulla on jo kokemusta ja värjäsin sen pois, koska punainen pigmentti ei pysynyt yhtään esillä. En siis todellakaan osannut kuvitella että sävyttävästä hiusnaamiosta vaalennettu hiukseni nappaisi niin vahvasti pigmenttiä itseensä. Koitin haalistuttaa väriä ties millä konsteilla, mutta se ei ottanut muuttuakseen. Hius oli vielä ihan ok sisällä keinovalossa, mutta voi saakeli kun luonnonvalo pääsi sitä hipaisemaan. Alla myös kuva lähtötilanteesta ja tummemmaksi sävytetystä latvasta (color mask), sekä millaiseksi latva muuttui sen haalistuessa(kuva otettu ikkunan luona).



Se siitä vaaleasta latvasta ja hyvin edenneestä kasvatuksesta. Kokonaan tummat hiukset kyllä tuntuu kaikista omimmalle ja niitä on ollut ikävä. Olin vain ajatellut että ne saa kasvaa tummiksi, eikä väriaineita olisi tarvinut käyttää. Nyt latvan pinkkeys on kuitenkin saatu piiloon ja voin hyvillä mielin liikkua ulkona.  Noh, tästä sitten oppineena eteen päin. Aurinkoista viikonloppua!

-Riikka M