Aamuisin

by - lokakuuta 23, 2018






Hei teemukin ääreltä! 

Somessa tulee aika harvoin jaettua kuvia sängystä tai muutenkaan petauksesta. Rakastan kuitenkin aamuja ja  silloin vain heitän peitot ja tyynyt muhkeasti sänkyyn. Jonkin sortin pakottava tarve minulla petaukseen on, koska en pysty aamulla nousemaan sängystä, ilman että laitan sen siistimmin. Sama on aina iltaisin nukkumaan käydessä, sohvan tyynyjen ja vilttien on oltava järjestyksessä yötä vasten. 

Aamuissa ihanaa on niiden uudet mahdollisuudet ja yön aikana tapahtunut päänsisäinen nollaaminen. Vaikka illalla moni asia ahdistaisikin ja tuntuisin suurelle, on se yleensä palannut oikeisiin mittakaavoihin aamuun mennessä. Monen mielestä tämä saattaa kuulostaa hassulle, mutta aamun rauhallisuus on yksi juttu mistä pidän todella paljon. Herätyskelloon herääminen ei haittaa, enkä ole väsynyt silloin. Otan jopa kiireisinä aamuina itselleni aikaa ja herään paljon ennen, kuin kiireet alkavat. Jo koulussa ollessani heräsi paljon aikaisemmin, jotta sain viettää rauhallisen aamun.







Kun olen hoitanut aamurutiinini, petaan kuitenkin pedin kunnolla ja tyynyt ovat pääsevät takaisin järjestykseen. Jos jokin niin tämä masentaa koiraani. Mindillä ei ole lupaa viettää öitään sängyssä, mutta aamulla minun noustessa se saa pötkähtää peiton alle. 

Aiempaa sängynpetaus tapaani kuvaa varmastikin sanat muhkea ja rönsyilevä. Pelkistetty ja järjestelmällinen kokonaisuus on kuitenkin alkanut miellyttämään silmääni sisustuksessa. Tasoilla ei ole paljoa tavaraa, enkä halua täyttää kaappejani tavaroilla joita en käytä. Tavaran paljous on tämän vuoden aikana alkanut karsiutumaan. Tämä näkyy vahvasti myös petauksessa. Ennen tein aina puolipetauksen, mutta nykyään päiväpeitto on visusti koko sängyllä päivän ajan. Sängyn petautuminen taitaa olla sama, kuin oma ryhdistäytymiseni päivään. Aamun saa vain olla ja sen jälkeen pitäisi alkaa toimimaan...














SEURAA MYÖS
Instagram - riikkamiettinen

You May Also Like

8 comments

  1. Ihana, kun joku tykkää aamulla herätä ajoissa! Omalla kohdallani on nimenomaan se ongelma, että olen aina minuuttiaikatauluttanut aamuni, joten en koskaan ehtisi arkisin napsimaan vastaavia kuvia :D Viikonloppuaamuisin onkin sitten ihana heräillä rauhassa, oikoa jalkoja ja venytellä huolella ennen päivän askareita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tavallaan ja toisilla tiivis aikataulu toimii! Itse saisin stressin aikaiseksi heti aamusta, jos täytyisi höntyillä ympäriinsä.

      Viikonlopun aamut onkin parhaita🖤

      Poista
  2. Arvaa mitä, mäkin pidän aamuista! <3 Ne on aina uusia alkuja, ja voin tehdä päätöksen, että uudesta päivästä tulee hieno. Ja niin kuin sanoit, aamulla ne illalla/yöllä mielessä pyörineet ajatukset vaikuttavat jo pikkaisen hölmöiltä. :D Kun kävin työssä, tykkäsin aamuisin herätä ajoissa, että saan päivän hyvin kulkemaan. Nykyään tulee lasten kanssa melkein aina kiire, mutta yritän silti toimia hosumatta ja tehdä omat rutiinit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että! En siis ole asian kanssa aivan yksin. Nuo illan stressaamiset ja muut murheet kyllä usein pienenee aamuun mennessä.

      Lasten kanssa arjesta tulee varmasti melko erilaista. Ei auta vaikka kello soisi mihin aikaan :)

      Poista
  3. Sänky on ihmisen paras paikka, keittiön jälkeen :)

    VastaaPoista
  4. Meillä on pakkomielle laittaa sänky nätisti ja siististi vasta nukkumaan mentäessä. Mutta aamulla se jää kyllä just miten jää :D Meillä ei ole tällä hetkellä ees päiväpeittoa itseasiassa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa toisin päin meillä:D Eihän se päiväpeitto olekaan tärkein, mutta sillä saa koiran tuomat puruluut pidettyä pedin ulkopuolella... Oma sänkyni olisi yksi iso mytty, jos koira pääsisi päivisin sinne mylläämään.

      Poista

Kiitos kommentista!