Miksi sängyn petaaminen on niin hankalaa?

by - helmikuuta 02, 2019



Rentoa sunnuntaita! Somessa ja sisustuslehdissä nähdään toinen toistaan ihanempia petauksia. Kirjoitin vähän aikaa sitten postauksen mille petaus näyttää nyt, mutta menin siirtämään sen takaisin luonnoksiin, koska en ollut tyytyväinen. Sängystä saisi ihanan muhkean ja hotellimaisen, jos ostaisi lisää tyynyjä ja petaisi sänkyyn puolipetauksen. Mainitsin aiemmassa sänkypostauksessa, että puolipetausta en pysty itse pitämään. Kääpiöpinseri rotuinen koirani rakastaa mönkiä peittojen alle ja jäljelle jäisi vain iso mytty. Nyt päiväpeitto on siis visusti kiinni.

Päiväpeiton virkaa on jo vuoden verran toimittanut tavallinen tuplapeitto. 120cm "kapeaan" sänkyyni se on siis juuri sopiva. Reunat laskeutuvat alas ja siinä on kiva ottaa päikkärit. Pinta ei ole sähköinen, eikä liukas. Jalkopäädyssä on aina viltti, koska koira saa olla sängyllä. Se on hyvin rajannut oleilunsa viltin alueelle. 



Tällä hetkellä sänkyni on siis hyvin simppeli, vailla mitään ylellisyyksiä. Hirmu usein tulee kuitenkin vertailtua petausia somessa tarjoiltaviin kuviin. Mikä ihme siinä on, että oman sängyn petaaminen on niin hankalaa? Koskaan sänky ei ole tarpeeksi muhkea, ei tyylikäs, eikä minimalistinen. Miten se edes voisikaan olla kaikkea sitä samaan aikaan... Töissä tulee pedattua petejä paljon. Joka asunnossa on ainakin yksi sänky, eli ainakin yksi petaus. Asuntostailaus on silmien huijausta ja usein lakanana saattaa olla verho tai pöytäliina. Kotona käytännöllisuus tulee kuitenkin vastaan ja lakanan on oltava lakana. Hassua miten niinkin pieni asia kuin petaus, voi saada hermot kiristymään ja rusinat rasahtelemaan aivoissa.

Itselläni on muutenkin kotona ollessa pakottava tarve tehdä joitain asioita. Vaatteita ei saa olla roikkumassa missään, sohvan tyynyjen on oltava siististi paikoillaan, ylimääräisiä tavaroita ei saa olla tasoilla (muita kuin kahvikuppi). Juuri viikolla manailin snapchattiini, kuinka saan olla kävelemässä koiran perässä ja korjailla sohvatyynyjen asentoa. Sohvalla istuessa on myös näköyhteys keittiöön ja en pysty keskittymään edes Netflix sarjojen katsomiseen, jos nään keittiön tasolla astioita. Nämä kaikki kuulostavat varmasti pienille ongelmille, mutta en voisi kuvitellakaan että senkin päällä olisi koulukirjota pinossa. Oman kotini ulkopuolella näillä ei kuitenkaan ole merkitystä. ''Ongelmani'' rajoittuu siis vain oman asunnon seinien sisäpuolelle. Jos  olen käymässä vaikka vanhemmillani, voin hyvin jättää laukkuni eteisen lattialle, tai riisua päällimäisen puseron sohvan käsinojalle. 

Onko muilla sisustamiseen tai kotiin liittyviä kummallisia tapoja?

-Riikka M

You May Also Like

0 comments

Kiitos kommentista!

Instagram