Uusia tunteita, sekä tavoitteellisuutta

by - tammikuuta 16, 2020




"En tosiaankaan ole positiivinen ihminen, mutta olen pikkuhiljaa huomannut, että pitää ihan paikkaansa kun sanotaan että elämässä pitäisi päästää irti negatiivisista asioita"



On asioita jotka pystyy itse ratkaisemaan ja itseään pääsee samalla kehittämään. Sitten on niitä asioita jotka vetävät mattoa jalkojen alta enemmän ja vähemmän. Jotkin asiat pelottavat ja stressaavat, mutta ellet voi tehdä asialle mitään, opettele suhtautumaan siihen terveellä tavalla. Itkeminen ja muut tuntemukset ovat täysin sallittuja, mutta koita päästä asiasta yli kun aika on sopiva. Viime vuosien aikana olen myös tavannut ihmisiä joiden käytös on päässyt ihoni alle enemmän kuin muiden. Enkä tätä tarkoita positiivisessa mielessä. Viime vuoden aikana löysin itsestäni tuntemuksia, joiden olemassa olosta en ole ennen edes tiennyt. On oikeastaan aika pelottavaa löytää itsestään uusia vahvuuksia ja varsinkin heikkouksia.

On pitkälti itsestä kiinni miten asioita pystyy käsittelemään ja kuinka tuo oman ajatuksensa julki. Olen jossain asiassa niellyt kiukkuani yli vuoden verran, mutta viime syksynä mitta tuli täyteen. Kestän kaikkea ja kaikkia kohtuudella, mutta joskus on vain päätettävä että nyt riittää. Nyt tuntuu kuin olisin tietentahtoen potkinut varvasta samaan kynnykseen, useita kertoja. Jälkeenpäin tulee vain mietittyä että miksi hitossa? Asioiden irtipäästämisessä on itselläni ainakin opeteltavaa. En tosiaankaan ole positiivinen ihminen, mutta olen pikkuhiljaa huomannut, että pitää ihan paikkaansa kun sanotaan että elämässä pitäisi päästää irti negatiivisista asioita. 





Jotta postaus ei olisi pelkkiä ympäripyöreitä pohdintoja, olen myös löytänyt uusia vahvuuksia. Olen huomannut olevani tavoitteellisempi työelämässä, kuin olin ajatellut. Tavoittelen haasteita ja kehittymistä erilailla, kuin ennen. Olen aina ollut helposti tylsistyvää sorttia, mutta se vain lisää tahtoani saada lisää vastuualueita ja uusia haasteita. Olen myös  sitä mieltä, että en halua tehdä sellaista työtä että sinne lähtiessä v*tuttaa joka päivä. Sanoin tämän myös suoraan viimeisimmässä työhaastattelussa ja sen paikan myös sain. Sieltä tuli loppuvuoden aikana myös vakkaripaikka ja tuntimäärän nouseminen.

Koko ikäni olen ajatellut että kieli,- ja matikkapääni on aivan surkea, mutta olen todennut ettei se aivan pidä paikkaansa. Olen aina pystynyt puhumaan englantia ja töissä kieli on päässyt myös kehittymään jonkin verran. Nyt vuoden vaihteessa olen tutkinut kursseja ja olen päättänyt, että alan opiskelemaan tänä keväänä uutta kieltä. Sattuman kautta olen myös huomannut että jotkin matemaattiset jutut tulevat ihan loogisesti mieleen, joiden oppitunneista ei ole mitään muistikuvaa. Ehkä sinne syvimpään muistioon on sittenkin jäänyt ihan tärkeitäkin juttuja.

Kirjoitin tämän postauksen syksyllä, mutta aika erilaisten tuntemusten alaisena. Se on jännää miten paljon mieliala vaikuttaa ulosantiin ja laatuun. Muokkasin tekstiä nyt siis jonkin verran ja olen aika tyytyväinen omiin tavoitteisiini, sekä siihen miten paljon oma suhtautumiseni on kehittynyt joidenkin asioiden tiimoilta. Haluan kertoa blogissa asioita rehellisesti, mutta pitää tämän myös freesinä kanavana kirjoittaa. Nyt toivotankin sulle oikein hyvää starttaavaa viikonloppua!

-Riikka M

You May Also Like

0 comments

Kiitos kommentista!

Instagram