7. maaliskuuta 2021

Unettomuutta


 

Niin se loma on taas vietetty ja arki on täällä. Olen täällä blogin puolella ja instagramissa aina välillä maininnut huonosti nukutuista öistä. Loma ei ollut poikkeus ja en voi sanoa nukkuneeni erityisen hyvin yhtenäkään yönä. Olen koko elämäni heräillyt öisin ja aina on ollut ''normaalia'' herätä se nelisen kertaa yössä. Olen ennen nukahtanut uudelleen heti. Koiran tultua perheeseen huomasin olevani myös herkkäuninen. Koiran ei tarvitse kuin huokaista tai vaihtaa kylkeä pedissään, niin herään siihen saman tien. Nyt nukkumisesta on kuitenkin tullut  ongelma. 



Perus arkeeni on kuulunut nyt useamman vuoden ajoissa nukkumaanmeno ja aamulla hyvissä ajoin nouseminen. Olen myös aina herännyt kelloon ihan pompaten, enkä ole torkuttaja. Tammikuun puolen välin paikkeilla unettomuuden oireet alkoivat. Illalla nukahtamisessa kestää ja saatan herätä  neljän jälkeen aivan pirteänä. Olen saattanut aloittaa päiväni jo ennen kello viittä ja silti illalla ei tule uni yhtään paremmin. Sitten on myös öitä kun nukahdan hyvin, mutta heräilen paljon ja uudelleen nukahtaminen kestää. Koska tätä on jo tovin kestänyt, olen ehtinyt kokeilemaan monia eri konsteja ja opettelemaan uusia tapoja, mutta en ole huomannut eroa. Melatoniinia olen myös kuurittanut, mutta siitä en löytänyt mitään apua. 

Alkuvuoden olen myös syönyt säännöllisemmin ja koittanut sitä kautta saada balanssia tähän. Työpäivätkin ovat lyhentyneet ja olen paljon aikaisemmin kotona. Töissä menee myös kivasti ja on sellainen olo, että olen juuri siinä myymälässä mihin nyt kuulunkin. Olen myös asioiden aikatauluttaja ja sen takia missään koulujutuissa ei ole ollut kiirettä päällä, eikä ole tarvinut stressata miten ehdin tekemään kaiken. Varsinaisesti stressiä ei ole päivissä läsnä ja arki on rullannut kivasti, mutta alitajunta elää varmaan sen kanssa omaa elämäänsä. 

Ympärillä on meneillään aika paljon ongelmia terveyden kanssa ja se varmaan onkin ollut puoli mikä alitajuntaa on kuormittanut. Hassua miten asiat joita ei tule mietittyä aktiivisesti, pistävät sitten muuten kroppaa kierrokselle. Uskoisin että tämä on suurin syy unettomuuteen. Toinen juttu (mikä tosin mielessäkin on aika paljon) on asumisjärjestelyt. Olen asunut tässä osoitteessa nyt yli vuoden ja toivoisin, että löytyisi se omalta tuntuva koti. Muutin tähän ajatellen että asunto on väliaikainen ja että liikun paljon muuallakin. Sitten saapui korona joka sulki minut asuntoon, johon en alunperin suunnitellut muuttavani. Tästä meinasin kirjoittaa ihan kokonaan oman postauksensa, koska uskon meitä olevan enemmänkin samassa tilanteessa. En halua että ymmärrät siellä ruudun toisella puolella väärin, asunto on ihana ja valoisa, mutta siitä puuttuu tunne. 

Nyt kuitenkin ulkona paistaa aurinko, pian alkaa luento ja illalla kutsuvat työt. Odotan tätä viikkoa innolla ja aamupalalla sanoinkin, että maanantait on aina uusia alkuja. Kivaa alkanutta viikkoa ja energiaa arkeen! -Riikka M


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti